Virstanpylväs: Mikko Alakare ja 450 miesten liigaottelua

Tänään Turussa on luvassa juhlallista meininkiä, kun jäsenemme Mikko Alakare saa täyteen 450 miesten liigaottelua F-liigan miesten sarjan ottelussa TPS-Oilers. Mikko aloitti salibandyerotuomarina 1990-luvun alkupuolella ja ensimmäinen liigaottelunsa hän tuomaroi jo vuonna 1996. Edellinen virstanpylväs tuli myös täyteen äskettäin, kun Mikko vihelsi maanantaina 8.4. 100. playoff -pelinsä. Mikko on kokenut erotuomari myös kansainvälisiltä kentiltä sekä salibandyn että jalkapallon saralta ja saanut useampia tunnustuksiakin (esim. Pyttykerhon erotuomaripalkinnon vuonna 2020). Mikko on ylivoimaisesti kokenein erotuomari F-liigan miesten sarjassa. Seuraavaksi kokenein on hänen tuomariparinsa Vesa Vilkki, jolla tuli äskettäin täyteen 400 ottelua. Mikko vastaili juuri pelin alla muutamiin kysymyksiimme liittyen erotuomaritaipaleeseensa.

Kuvaile erotuomaripolkuasi, mitkä ovat siinä merkityksellisiä asioita ajatellen virstanpylvään saavuttamista?

Polku on ollut pitkä ja antoisa ja en varmasti aikanaan 15-vuotiaana junnuna tajunnut miten paljon erilaisia kehittäviä kokemuksia tämä hieno harrastus voi tarjota. Vuosien myötä olen saanut kehittyä niin Salibandyliigan kuin Veikkausliigankin kaikkien aikojen kokeneimmaksi erotuomariksi. Merkitystä on toki ollut omalla aidolla kiinnostuksella, että minulla on ollut mahdollisuus panostaa rakastamaani elämäntapaan. Olen monessa yhteydessä puhunut eräänlaisesta positiivisesta spiraalista, jossa osaavien kollegoiden ja hyvien ystävien kanssa olemme yhdessä saaneet kehittää toimintaamme ja vaihtaa ajatuksia. Olen aina uskonut avoimen keskustelun ja vertaisten kanssa keskinäisen osaamisen jakamisen voimaan. Isot kiitokset tietysti menee kaikille niille ihmisille, jotka ovat jaksaneet antaa aikaansa erilaisten asioiden reflektointiin. Todella iso merkitys on myös ollut niin perheen, muiden läheisten, työnantajien kuin Vesankin roolilla kun ovat jaksaneet katsoa vuosikausia useamman liikkuvan pallon perässä juoksemistani. Jossain vaiheessa laskeskelin, että erotuomariharrastus on vuosien aikana vienyt minut noin 50 eri maahan ja uskomattomia kokemuksia on ollut tarjolla Jamaikan maajoukkueen ensimmäisistä otteluista Mestareiden Liigan kirkkaisiin valoihin. Olen toki hurjan ylpeä siitä, että olen saanut edustaa kotimaista erotuomariosaamista ja Suomea myös maailmalla kohta 20 vuoden ajan. Upeaa on myös ollut huomata, että kun näitä polkuja on saanut pitkälle tallata niin Suomalainen luonteelaatu, osaaminen ja myös erotuomarikoulutus kestää vertailun ja on osin edelläkävijä verrattuna mihin tahansa muuhun palloiluun koko maailmassa.

Anna ruusu ja risu itsellesi toiminnastasi erotuomarina.

Ruusut antaisin mielelläni enemmänkin kaikille niille tärkeille ihmisille, jotka ovat kaiken tämän mahdollistaneet. Vaimo varmasti on ansainnut niitä isoimman puskan. Itseäni taputan olalle erityisesti siitä, että olen halunnut tehdä asiat mahdollisimman hyvin ja omaan tekemiseeni uskoen enkä ole lähtenyt ryntäilemään yksittäisten mielipiteiden perässä tai koettanut tehdä asioita helpoimman reitin kautta. Helpompiakin vaihtoehtoja olisi joskus ollut tarjolla, mutta tällä tavalla olen pystynyt rakentamaan kestävän pohjan kaikelle toiminnalle. Olen pyrkinyt rakentamaan uraani ja tekemistäni sillä tavalla, että kaikki tekeminen kestää aina päivänvalon ja kriittisen tarkastelun, koska vain siten uskon pystyväni uran jälkeen katsomaan itseäni peiliin hyvällä mielellä. Hienoa tietysti, että tämä näkemys on myös pitänyt huipulla todella pitkään. Janne Häikiön sanoja lainaten "Hyvät huomataan aina". Olen myös paljon puhunut roolituksen ja toimijuuksien tärkeydestä ja koettanut voimakkaasti korostaa erotuomarin roolia sääntöjen täytäntöönpanossa ja pitää sen erillään itse peliin liittyvistä mielipiteistä ja muille toimijoille kuuluvista tehtävistä. Olen aina ollut ylpeä nimenomaan erotuomarin roolistani ja koettanut sen osalta näyttää esimerkkiä muille. Olen myös halunnut koko ajan oppia uutta ja soveltaa oppimaani käytäntöön niin kentällä kuin kentän ulkopuolellakin.

Kun ura on ollut poikkeuksellisen pitkä ja menestyksekäs niin kovin isoja risuja en ehkä itselleni jakele. Joskus olen pohtinut olisiko vielä enemmän pitänyt pistää omaa arvovaltaa ja osaamista peliin erilaisten epäkohtien ja ihmisten epäreilun kohtelun kitkemiseksi. Silläkin saralla polkua on tallattu, mutta aina voi miettiä voisiko sen eteen tehdä vieläkin enemmän, jotta ihmisiä kohdeltaisiin reilusti tekemisensä, eikä yksittäisten henkilöiden mielipiteiden tai heidän mielentilansa perusteella.

Kerro erotuomarina liigassa mieleesi jäänyt tilanne ja mitä siitä seurasi.

Näistä tilanteista ja kokemuksista saa varmasti vaikka kirjan aikaiseksi, mutta sen aika ei liene vielä tällä hetkellä. Kun välierät on tässä parhaillaan käynnissä niin jaetaan vaikka klassinen tarina vuoden 2004 ratkaisevasta välierästä, Oilers-SSV, jossa SSV teki tasoitusmaalin varsinaisen peliajan viimeisellä sekunnilla (ja luonnollisesti sitten voittomaalin jatkoajalla rangaistuslaukauksesta). Hallissa kukaan ei tietenkään kuullut valtavassa metelissä summeria ja toimitsijaesimiehen näkemyksen perusteella tasoitusmaalin syntymisajaksi vahvistettiin 59.59. Asiasta tekee erityisen se, että finaalisarja alkoi muistaakseni kaksi päivää tuon jälkeen ja silloin vastalauseiden määräajat olivat selkeästi nykyistä pidemmät. Käytännössä siis SSV oli Joensuussa (?) pelaamassa finaaleita kun vastalause jätettiin. Oilers palkkasi vastalausetta hoitamaan Suomen meritoituneimman urheiluoikeuteen erikoistuneen juristin ja asiaa vatvottiin kabineteissa viikkokaupalla. Oli melko koomista seurailla kuinka finaalisarjaa pelattiin (ja tuomittiin) vaikka välierien lopputulos oli vielä epäselvä. Sittemmin kilpailusääntöjä toki muutettiin, että ihan vastaavaa tilannetta ei pääsisi syntymään. Oma ammatti on opettanut suhtautumaan valitusprosesseihin melko neutraalisti, mutta sen aikainen pyöritys olisi voinut olla monelle muulle aika kova paikka.

Jos asia kiinnostaa niin salibandymuseon podcastissa siihenkin on palattu (löytyy tämän jakson loppupuolelta): https://open.spotify.com/episode/0I6niGOqfcTfUWzT52bUSc

Jos voisit palata menneeseen, minkä vinkin antaisit erotuomarina aloittavalle itsellesi?

Aika hyvin olen urallani tätä pyrkinyt toteuttamaan, mutta ohje voisi olla nauttia kaikista huikeista kokemuksista ja tiedosta kuinka paljon uutta ja kehittävää saat oppia koko ajan. Usko myös omaan tekemiseen äläkä turhaan nosta muita jalustalle asemansa perusteella.

Olet ollut pitkään USBEKn jäsen, minkä merkityksen koet kerhon antavan erotuomaritoiminnalle?

Kerhon kautta olen tutustunut isoon määrään ihmisiä, joita kutsun ystävikseni. Selvää myös on, että asioihin vaikuttaminen edellyttää ihmisten yhteistoimintaa, jolloin kerho on luonnollinen yhdistävä taho. Itse olen ollut perutamassa SALETia ja vaikuttamassa sen toimintaan ja mitä olen vuosien varrella ymmärtänyt niin aika monta asiaa on saatu paremmalle tolalle USBEKin ja SALETin yhteistoiminnalla.

Mitä toivot vielä erotuomarina saavuttavasi?

Olen ollut sillä tavalla onnellisessa asemassa, että olen saavuttanut erilaiset muodolliset meriitit (MM-finaalit EC-finaalit, liigafinaalit jne) tosi aikaisessa vaiheessa. Motivaatio on siis haettu jo pitkään muista asioista. Toki edelleen erilaiset määrälliset mittarit, kuten tuomittujen kausien määrä, ottelumäärät jne siirtyvät koko ajan uusille luvuille. Isossa kuvassa haluaisin, että pystyn pitämään toiminnassa edelleen korkean tason (jatkaen oppimista), pystyn jakamaan osaamistani edelleen. Uran lopulla haluaisin todeta, että taso on noussut niin kovaksi, että muut ovat selkeästi parempia vaikka oma suoritustaso ei romahtaisikaan.

USBEK onnittelee Mikkoa suuresti ja toivottaa oikein mukavaa juhlaottelua!

Lue myös:

Kuvat: Salibandyliitto